Rhino Bullets on etelä-afrikkalainen luotitehdas jonka perusti Kobus Van der Westhuizen vuonna 1997. Kobus, joka on koulutukseltaan koneteknikko ja innokas metsästäjä, ei ollut tyytyväinen silloisiin metsästysluoteihin ja niiden toimivuuteen riistan varmoina kaatajina.
Tarkan suunnittelutyön ja monien kokeiden jälkeen Kobus oli luonut ylivertainen luotirakenne. Kobus jakoi luoteja ystävilleen ja tuttavilleen ja pian oli kysyntä niin suuri että hän vuonna 1997 perusti luotitehtaansa. Perimmäinen syy suureen kysyntään oli tietysti se että luodit toimivat yli kaikkien odotusten. Rhino-luodit laajenevat samalla tavalla vaikka osumanopeus on korkea, normaali tai matala, eli Rhino-luodit toimivat hyvin sekä lyhyillä, normaaleilla että pitkillä ampumamatkoilla. Jos Rhino-luoti osuu luuhun se on osuman jälkeen saman näköinen kuin se olisi osunut ainoastaan pehmytkudokseen.
Rhino-luodit ovat vallanneet Afrikan nopeasti. Monet ammattimetsästäjät (Professional Hunter, PH) käyttävät näitä luoteja ja luottavat niiden toimintaan riistaan, jonka elinpaino voi vaihdella pienistä 25 kg antiloopeista 1000 kg Eland:hin, ja usein ammutaan pitkillä matkoilla.
Rhino-luodit on sorvattu umpinaisesta kuparitangosta. Tämä johtaa siihen että Rhino-luotien rakenne on kestävin kaikista laajenevista lyijykärkisistä luodeista. Ohut etumantteli yhdistettynä laajenemisuriin varmistaa että laajeneminen on voimakas mutta hallittu, tämä myös pienissä kaliibereissa ja hitailla osuntanopeuksilla.
Rhino-luodit ovat tunnettuja korkeasta tarkkuudesta, suuresta laajenemisesta ja ylivoimaisesta jäämäpainosta joka usein on yli 95%.
Valokuva esittää 7mm:n Rhino-luotia joka on läpäissyt lapaluun ja pysähtynyt kuusipiikkisen hirvisonnin kylkiluuhun. Ampumamatka oli 40m, ja jäämäpaino on 98,8%.
Samanlainen 7mm:nen Rhino-luoti joka on läpäissyt naaraan rintakehä osumatta luihin ja joka pysähtyi vastakkaiselle puolelle nahan alle. Ampumamatka 50m, jäämäpaino 98,2%.
Kalibereissa joissa luotipaino ei ole lähellä viranomaisvaatimuksia (ylittääkseen jouleraja) voidaan käyttää hieman kevyempiä Rhino-luoteja verrattuna tavanomaisiin lyijyluoteihin, tämä siitä syystä että Rhino-luodit muodostuvat suurimmaksi osaksi kuparista ja näin ollen niiden pituus kasvaa.
Tarvittava rihlannousu määrittyy suurimmaksi osaksi luodin pituudesta, ja näin ollen saadaan suurempi osuntatarkkuus mutta myös suurempi lähtönopeus pykälää kevyemmällä luodilla. Kaikki Rhino-luodit ovat moly-pinnoitettuja, tämä jotta kitka piipun seinän ja luodin välillä pienenisi, lähtönopeus kasvaisi pienemmällä pesäpaineella, ja jotta piippuun ei jäisi turhia kuparijäänteitä.
Riista-lehti testasi luodit numerossa 3/2007. Lue artikkeli
